Entiset kesät tervehtivät minua

Entiset kesät

tervehtivät minua

maisemassa,

tulevat poluilla

vastaan kesätuulessa,

menneiden aikojen

tuulahduksina.

Minä suren,

että aikaa

oli niin vähän

ja se kaikki on

ohitse mennyttä.

Unien taloissa

ja asunnoissa asuvat

vielä ihmiset,

täältä poismuuttaneet,

maailmassa,

jota ei enää ole.

Pilvien maille,

Tuulten teille,

Taivasasukkaiksi

muuttaneet.

Sinä käyt vielä täällä

muistoina,

jotka eivät enää itketä.

Kuultokuvina,

kangastuksina,

onnellisten hetkien

häivähdyksinä.

Vastaantulevien

kasvoilla ilmeinä,

äänensävyinä,

Katseena, jolla katsoit.

Marjaana 12.7.2023