Suru on yhteinen maisema
Suru on yhteinen Maisema eksyksissä, rannalla loikkiva minuuden varjo, Olemattomuus lähtösi jälkeen. Ja kuitenkin elossa tässä hetkessä. Sinun tapasi olla ja nähdä kauneutta ympärillä, taakse jättämäsi Perintö. Siksi minä tänäänkin tässä maastossa. Oman aikani vielä Sinusta iloitsen. Marjaana 17.10.2024