Missyoualways

Vasta vastavalossa  näkyy ääriviivat selvemmin. Vasta kuoleman jälkeen kokonainen elämä.  Kuolema piirtää mustalla hiilellä rikkirevitylle paperille käsittämättömän kuvan: vääristyvät viivat päällekaatuva perspektiivi.  Jättää jälkeensä  kaikenpeittävän mustamaalauksen.  Pyyhkii yli kaiken kuin elämää ei  olisi ollutkaan. Sen näkee  kuin vastavalossa pimeän kuvan,  josta valo pakenee.  Aikojen mentyä vastavalokin katoaa, piirtyy näkyviin, kokonainen kuva.  Kun se nostetaan  valoa vasten,  näkyy elämän kuultokuva,  josta valo tulee läpi.  Sillä vain valossa näkyy elämä.  Marjaana 14.6.2023

Jouduin elämän reuna-alueelle, muurien taakse, mihin ei ole yhteyttä, katvealueille, mihin  ei yllä kenttä. Sinne, minne ajatuskaan ei uskalla lähestyä. Kuollut meri. Rannaton tekojärvi. Ylipääsemätön. Marjaana 3.4.2023