Kesän alku
Minä istun aamutakissani ja kerään voimia. Elämä ympärilläni puhuu minulle kieltä, jonka olen unohtanut: Iloa, odotusta. Linnut sinkoilevat ilmassa; pesänrakennusta, iloista kuhinaa. Kukat nousevat maasta kysymättä kantaako elämä. Kukkivat, vaikka vain hetken. Vieläkö osaisin puhua tuota kieltä? Elämää? Iloa? Kesää? Minä lupaan yrittää. Muistella iloisia hetkiä - jotka omistin, mutta kadotin - kuin en olisi kadottanutkaan niitä. Niinkuin kaikki olisi vieläkin hyvin. Tytöt leikkimässä kodin lattialla, Livertämässä lintuina, Kukkimassa kesäkukkina. Marjaana 30.5.2023