Kesän alku

Minä istun aamutakissani

ja kerään voimia.

Elämä ympärilläni
puhuu minulle kieltä,
jonka olen unohtanut:
Iloa, odotusta.

Linnut sinkoilevat ilmassa;
pesänrakennusta, iloista kuhinaa.
Kukat nousevat maasta kysymättä
kantaako elämä.
Kukkivat, vaikka vain hetken.

Vieläkö osaisin puhua tuota kieltä?
Elämää? Iloa? Kesää?

Minä lupaan yrittää.

Muistella iloisia hetkiä - 
jotka omistin, mutta kadotin - 
kuin en olisi kadottanutkaan niitä.

Niinkuin kaikki olisi vieläkin hyvin.
Tytöt leikkimässä kodin lattialla,
Livertämässä lintuina,
Kukkimassa kesäkukkina.

Marjaana 30.5.2023