Missyoualways

Siinä hän istui seinän vierellä peilin alla, tyttö menneisyydestä ja katsoi totisin silmin toisten iloon. Kysyin kuka hän on, tuo totisin silmin kaukaisuuteen katsova tyttö. Mutta kukaan ei tuntenut, ei tiennyt mistä, hän oli tullut kutsuvieraiden joukkoon. Minä kuljin hänen ohitseen itseäni pidätellen, etten olisi mennyt halaamaan, ottanut käsistä kiinni ja sanonut: jääthän tänne, minä tunnen sinut. Tiedän kuka olet, Sinä tervetullut kuokkavieras. Marjaana 2.7.2023

Surun mieli on muuttunut kivikovaksi, tunteettomaksi sementiksi. Se on harmaata, läpipääsemätöntä massaa, jonka sisälle ajatukset on lukittu. Suru istuu vieressäni tässä, vailla sanoja, sillä sanat ovat muuttuneet käyttökelvottomiksi ja lauseet ovat tyhjiä. Se häiritsee minua mykällä tuijotuksellaan ja loputtomalla ikävällä,  joka piileksii kyyryssä mielen seinien takana. Oveton huone, ikkunaton huone - ei ulospääsyä. Puhu minulle suru, sano sanoja, jotka ovat totta. Muistele häntä, joka vei mukanaan elämän. Puhu minä kuuntelen. Marjaana 8.7 2023