Suru on yhteinen maisema

Suru on yhteinen 

Maisema eksyksissä, 

rannalla loikkiva minuuden varjo,

Olemattomuus lähtösi jälkeen.

Ja kuitenkin elossa

tässä hetkessä.

Sinun tapasi olla ja nähdä

kauneutta ympärillä,

taakse jättämäsi

Perintö.

Siksi minä tänäänkin 

tässä maastossa.

Oman aikani vielä

Sinusta iloitsen.

Marjaana 17.10.2024