Utuisessa alkukesän auringossa

Puutarha heräilee kesään.

Minä kerään Suruvaahteran pitkiä nokkia

kivikosta,

syksyn tuittupäisissä tuulissa pyöriteltyjä ja

pitkin pihaa viskottuja.

Nypin amppeleista pois kylmettyneitä

kukkia

hallaöiden jälkeen,

uusien pinkkien tieltä.

Vaahtera on pukeutunut jo

limepitsimekkoon

seisoo nurkassa kesätuulen

tanssiinkutsua odotellen.

Minä elän täällä kesäpäivän

kerrallaan.

Tulevien päivien poutapilviä odotan,

Lempeää kesäsadetta,

utuisia aamuhetkiä,

Yön yksinäisiä hetkiä talossa

menneen päivän jälkeen,

kun kaikki on hyvin.

Marjaana 16.5.2026

Missyoualways