Sano minulle

Sano minulle 

miten valottoman päivän

jaksaa kulkea iltaan

ja yön jälkeen nousta

taas aamuun,

kun

ikkunasta

katsoo

vain kalvas kuu.

Miten voi päästä

yli murskattujen haaveiden hautausmaan,

kulkea vuosia pimeässä

luottaen taivaanrannan takaa

hohkavaan ohueen valonkajoon.

Kerro surussa minulle

elämästä,

että metsässä voi kuulla vielä

solisevan puron äänen

ja nähdä

miten sienet nostavat sammaleesta 

lakkinsa.

Miten valo siivilöityy siellä 

paksujen oksienkin läpi

ja tuulikin on lempeä.

Sano, että tanssiaskeleita

saa ottaa surunkin mielellä

ja yhtäkkiä havahtua siihen,

että voimat ovat palanneet,

kun pantterinaskeleet ponnahtavat

rappusissa.

Marjaana 19.5.2026