Seitsemän kertaa seitsemän pyhäinpäivä

Jos tyhjyydestä vähennetään

vieläkin lisää,
mitä jää?

Tyhjyys ei vähene, se
alkaakin kasvaa;
saa uuden dimension.
Kun tätä elämää ei voi enää
entisillä mitoilla mitata.

En tiedä jaksanko tänään
sytyttää kynttilää
tai käydä haudalla.
Antaa toisten kirjoittaa
kauniita muistolauseita.

Luomet jo turvoksissa,
eikä silmiä saa auki,
kun tyhjyys koputti ovelle
heti aamusta.
Rymisteli sisääntullessaan,
huusi minulle vasten kasvoja
tyhjyyttä, tyhjänpäiväisyyttä,

tunnottomuutta.

Suljin ajatusteni oven
ja työnsin sen pihalle.
En voi ajatella mitään,
sillä kaikki täällä
kiertyy sinuun ja sinun poissaoloosi.

Ulkona on kylmä,
minä tärisen sisältä.

Lyijynraskaana päivänä
jaksaa avata vain
hernekeittopurkin.

Muuhun ei voimani tänään riitä.

Marjaana 4 11.2023