Mitä minun pitäisi tuntea

Mitä minun pitäisi tuntea,

kun katson sinun

elävää kuvaa.

Punainen takki päälläsi

otat selfietä.

Muistojen liimakerrokset

tursuvat yli,

tahmaavat kiinni.

Mantereitten välisinä

ohjuksina lähtevät

ajatukset kiitämään

eri suuntiin.

Enkä edes yritä ampua niitä alas.

Minä syljen kivunsanoja

suustani,

tätä piiloon käärittyä

tuskaa,

käärmeen vihreää myrkkyä.

Puhvelin syöksyhampailla

käyn kohti elämää.

Kipu kääntää taas veistä

haavassa

viiden vuoden

paksua arpeutunutta

sarvikuonon

parkkinahkaa.

Itku on kääriytynyt

villahuiviin,

minä

lähden yksin ulos.

Marjaana 23.11.2022