Missyoualways

Rakkaus kuin kivipaasi: kaatumaton, luja.  Vaikka minä horjuvin askelin  kannan kukkia, kynttilöitä, lyhtyjä -  tämä rakkaus ei katoa,  ei ajassa vähene.   Se elää vahvana yli  kuolemanrajan.    2.1. 2021 Marjaana

Uusi vuosi tulee jaloissaan jäniksenkäpäläkengät ja sulkakynä kädessään.  Kesäaamuisin se istuu terassikahvilla ja syksyiltaisin sytyttää kynttilöitä huvimajaansa.  Se soutaa taivaanrantaa vaaleanpunaisissa pilvissä ja kulkee yönvalossa pitkin rantaviivaa.  Kissantassut pihatiellä, kanakopin talkootyöt  suruhuntu kaapin sisällä.   Kasvoilla lukee elämä.  Marjaana 1.1.2021

Kukka aukeaa ikkunalla sinun syntymäpäiväksi, Suru katsoo ikkunasta valottamaan päivään.   Suru: hämärän huoneen valoa väistelevä varjo, talonvaltaaja, joka jäi pysyvästi asumaan tätä taloa.  Ainoa eloonjäänyt kolmekymppisten juhlija.     Marjaana 18.12.2020

 Maa on niin kaunis Kyllä minä tiesin että miespolvet vaipuvat, pitkän elämän jälkeen lähti isä, Ja sekin että mieheni parhaassa iässä. Mutta että lapselle piti laittaa valkea kehto multaan. Sitä minä en tiennyt. Marjaana 3.12.2020

Syntymäpäivä.  24 vuotta sitten onnensumussa vauva  mönkimässä  mahan päällä. Ja toinen tulee sinisessä haalarissa ruskea pupu kainalossa katsomaan maailmaan tullutta. Pyrstötähti piirretty kirjekuoreen. Onnea äiti.

Adventti.  Ostin joulutähden ikkunaan ja toisen.  Kolmannen lähetin  lapselleni,  että edes tähdenvaloa pimeään. Kun rintaa puristaa niin ettei rappuja jaksa nousta. Paperitähti  päättymättömään  odotukseen. Ei jouluksi kotiin,  eikä koskaan. Joku on taas kävellyt haudan päältä, eivät edes sitävertaa  tajua. Marjaana 1.12.2020. adventtina

 Jossakin vaiheessa minä vain lopetin päivien  laskun. Ne valuivat turhina kuin pisarat  mereen.  Suru - valtameri - kuollut,  rannaton.  Tekojärvi,  jonka alle hautautui elämä.  Hapristunut  iho kasvoilla  ja rikki hangattu  käsien nahka.  Tämä yhtälö on mahdoton,  mutta tosi.  Marjaana 11.11. 2020