Tekstit

Elokuun viimeinen

Kuva
  Elokuun viimeinen Kahdeksan vuotta sitten illalla Sinä soitit minulle viimeisen kerran Veera, minun lapseni.  Enkä minä -äiti - osannut kuin soperrella jotakin, vaikka sinä olit vielä  siellä linjan päässä ja kuulin äänesi --  muuttolintuni   lähdössä pois --   ja minulla oli viimeinen mahdollisuus, jota en osannut käyttää. Ja niin me toivotimme toisillemme  Hyvää yötä ja suljimme yhteyden  viimeisen kerran. Marjaana 31.8.2025

Elokuu toi viimein sateet ja itkun

Kuva
Elokuu toi viimein sateet ja itkun, Voimattomat päivät,  Täyttyvät kalenterinsivut ja täytetty tyhjyys. Kahdeksan vuotta, sumuun häviävä  loppusuora. Häviävä aika kuin syksyn pimeä tie. Se jolle lähdettiin syyskuun ensimmäisenä. Kahdeksannelle maaliviivalle saapuminen. Yhdeksäs kierros alkaa. Santiago de compostella. Monetko kengät on kulutettu jo  loppuun? Mitä minä en olisi kokeillut tässä eroahdistuksessani? Marjaana 13.8.2025

Näen surun kasvoiltasi

Kuva
Näen surun kasvoiltasi mutta omiani en enää tunne,  sillä olen helisevä vaski ja kumiseva symbaali, tyhjä  ilman sinua ja rakkauttasi. Kuolema, rakkautta lapseeni et vie, vaikka riistit minulta  lihaani ja vertani  ja pudotit minut polvilleni, niin etten  koskaan enää pääse ylös.  Mutta kun ristin käteni, ne ovat Sinun  käsissäsi. Tunnen sen. Vaikka kulken pimeässä luotan, että olet valossa. Perille päässyt. Tänne alas asti ei näy, miten taivaassa sinusta iloitaan.  Marjaana 24.8.2025

Pääskyset lentävät sisälle taloon

Kuva
Pääskyset lentävät sisälle taloon Ja muurahaiset kävelevät pitkinä jonoina yli kynnyksen. Valo läikehtii yli Suruvaahteran lehvistön,   ja silloin ymmärrän:  Sinä olet siinä maalailemassa  perhosen siipikuvioita sänkyni viereen seinälle. Tänä kesänä kaikki entinen on muutoksessa.  Surun karttakuvaan  on hahmottumassa  uutta muotoa, piirtoviivoja lentoradoista, joilla ei vielä ole lennelty.  On kuljettu pitkä tie Kohti Tuntematonta  siitä hetkestä kun  maan magneettikenttä  liikahti pysyvästi sijoiltaan  ja kompassineula lähti osoittamaan  viistoon.   Siitä minä en tiedä,  minä elän kaikkiin Ilman suuntiin tätä surua--  Tutuksi tullutta.  Marjaana 3.8.2025

Kärsimyksen mantereelle saavuttuasi

Kuva
Kärsimyksen mantereelle Saavuttuasi jatkat paljain jaloin, mieli tyhjenneenä sanoista  ja todellisuuden selityksistä. Älä turhaan yritä puhua tyhjäksi käyneillä sanoilla, ne eivät tavoita totuutta. Sillä sanat, joilla puhut, ovat toisen maan kieltä, sen maailman, josta lopullisesti olet poistunut. Siellä totuus leivottiin mieleiseksi ja puheella luotiin harhakuva, että kortit jaettaisiin pelipöydässä tasan, vaikka todellisuudessa ässät olivat kokoajan piilotettuina  hihoihin. Säännön mukaan kukaan ei saa saada enemmän tai parempaa, että kakkupalojen on oltava yhteismitalliset. Narsistinen loukkauksen korjaamiseksi riitti vain huutaa taikasanat: "Tämä on Epäreilua! " tai "Ei ole Kohtuullista! " Ja maailmanjärjestys saatiin palautettua heti ennalleen. Mutta kärsimyksen mantereella, jonne olet paiskautunut, alkaa uusi aika ja todellisuus. Elämän katve-alueella on aloitettava  uusien sanojen opettelu: Menetyksen ja Luopumisen  sanasto.  Ainoa Todellisuus.  Ja l...

Minulle Sinun kuolemasi

Kuva
  Minulle sinun kuolemasi on kaikkien elämänvaiheiden sammuminen yhtäaikaa. Ilon pimeneminen. Taivaalta pudonnut tähti. Ote runostani  "Surun riekaleet" Marjaana 22.9.2023

Ilman iloasi täällä

Kuva
  Ilman iloasi täällä. Mutta muistokin elämänilostasi Kuin  Perhosen lento,         Sudenkorento,   Päivään aukeava kukannuppu.  Marjaana 20.7.2025