Tekstit

Jääkukkia tuulilasissa

Viides talvi.  jääkukkia tuulilasissa, Joka päivä uusia.  Tänään valuvia viiruja  sivuikkunassa, ohuella siveltimellä sipsuteltuja,  ja tuulilasissa  suurella sutilla pyöriteltyjä.  Toisina päivinä on pidätettävä hengitystä, että ehtisi nähdä lasinpinnalla  ohuen harsohuurun ennenkuin se katoaa.  Toisina päivinä taas  paksua läpinäkymätöntä kiintojäätä,  niin kovaa, ettei  raappakaan siihen pysty.   Jääkukkia tuulilasissa.  Tämä riittää minulle.  En edes odota tulevia kesiä.  Tähän asti olen elämässäni tullut: Päivä kaventunut tuulilasin näkymäksi.   Elämä kääntymässä iltaan.  Marjaana 26.2.2022

Sakeana surusta ja unista

Kuva
  Sakeana surusta  ja unista  joissa olet käynyt  ja mennyt pois.  Pyysin sinua odottamaan  että ehdin mukaan, mutta sanoit minulle ettei niin voi tehdä.  Ja sitten olit jo mennyt.  Yksinäisyys tervehtii minua joka aamu  ja toivottaa illalla taas hyvät yöt.  Vuosia me lähetettiin toisillemme Hyvän yön toivotukset.  Sinun poissaolosi  tulee mukaan kaikkialle,   turvaa selustaa seurassakin.  Tänään  tyydyn purkkihernekeittoon ja tanssimaan  kissan kanssa Dance Monkeyta.  Runosäkeet kuristavat niiden kurkkua jotka niitä lukevat.  Ihmiset kääntävät katseensa  niistä pois, rohkeimmat pyytävät  etten lähettäisi niitä.  Yksinäisyys on kasvanut  muuriksi  minun ympärille  kuin taloa ympäröivät  korkeat lumivallit,  jotka  pimentävät huoneet.  Kissallekin avasin ikkunan,  on vapaa käynti painua pihalle,  poistua seurasta.   Mutta ikk...

Löytyi oma elämä

Kuva
Löytyi oma elämä  Sieltä mistä ei arvannut. Nilkkapantavangin  Surun elinkautinen.  Luovutettu maa Riisuttu elämä  Evakon ikävä  sinne mitä ei enää ole.  Marjaana 29.1.2022

Häviäjän unet

Häviäjän unet:  Sortuva maa jalkojen alla,  Pimeä tuuli  kuolleen järven päällä.  Maisema, josta  värit valuneet  pois  itkupurojen mukana yli paperin laidan,  rikkihangatun.  Tuntematon tie  kulkee  autioituneessa maassa. Hapertunut käpertynyt suru Neljän vuoden  ja neljän kuukauden kuluttua.  Vaatteesi tallessa kaapeissani. Vieläkö niissä olisi tuoksusi,  Jos ottaisin ne esiin?  Marjaana 27.1.2022

Pitenevä päivä

Kuva
Pitenevä päivä ja lupaus valosta.  Mutta suru ei tunne  määreitä,  Se tulee ovesta  milloin vain  tervehtimättä, katsoo  kylmin kasvoin.  Mutakengät jalassaan  kiertelee huoneissa,  käy taloksi  kuin kotiinsa.  Lähtee yhtä mielivaltaisesti  kuin tulikin.  Porkkaa upottavassa umpihangessa  ja  sukeltaa silmät auki  mustaan veteen pohjaa näkemättä.  Marjaana 9.1.2022

Tuleeko viimeinkin uusi vuosi

Hän soittaa minulle: Lunta tulee viistoon  ja kertoo pelastetun  maakotkan  lentoreitistä ja että instakuvat ovat olleet hyviä Varsinkin se missä kaupungin kadut ovat  peittyneet lumeen.  Kuuntelen ja mietin  Tuleeko viimenkin  Uusi Vuosi,  Pimeyden jälkeen valonkajo.  Alkaako uusi päivien lasku  Iloisempi  Valoisampi.  Marjaana 16.1.2022

Tähän päivään en päässyt

Vedän molempia siipiä maata pitkin niin että urat jää hankeen.   Raskasta kulkua tänään. Tähän päivään en päässyt  Eikä yö näyttänyt minulle kuviaan. Raskasta kulkua jäisellä tiellä.  Mietin että jänikset ovat hyppineet haudalla ja kynttilät ovat sammuneet.  Istun musta untuvatakki päällä sohvalla.  Tänään en jaksa mitään.  Kissa käy puremassa minua, se haluaa ulos.  Marjaana 29.12.2021