Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on elokuu, 2022.

Illat pimenevät

Kuva
Illat pimenevät Päivät kulkevat kesän loppuun. Vuodet kiertävät kehää palaten aina samaan päivään. Siihen kun lähdit täältä. Siihen kun jätit kaiken Ilon ja surun Kukat kukkimaan ja perhosen lennon. Kaipaus ei ajastusta tottele. Viides kesä. Marjaana 16.7.2022

Liukuvärjätty ruusu

Kuva
Liukuvärjätty ruusu haudalle  Sinun käsissäsi värit  liukuivat paperille.  Sinun pienissä kauniissa käsissäsi.  Nyt värit ovat kuivuneet pakettiin kivikoviksi  Ja hiilenjälki haalenee. Sinua ei enää ole täällä.  Veeralle äiti 20.8. 2022

Unohdin nimipäiväsi

Kuva
U nohdin nimipäiväsi eilen,  mutta kaikki päivät ovat minulle nimipäiviäsi. En voi tuoda sinulle enää lahjoja, enkä pääse sinun kanssasi synttärikuvaan. Tulisin kakun ja lahjojen kanssa, kukkapaketti kainalossa, onnittelurunon kirjoittaisin korttiin ja piirtäisin ison sydämen. Onnellisena seisoisin ovesi takana.  Laulaisin sinulle paljon onnea. Jos olisit täällä. Veeralle äiti 5.8.2022

Minä kunnostan

Minä kunnostan ränsistyttä pihamaata  ja pilalle mennyttä  elämääni.  Muistojen sekamelskaa järjestelen  päässäni,  umpeenkasvanutta puutarhaa,  rikkaruohojen valtaamia alueita,  vieraslajikkeita, karkulaisia,  Silmille hyppiviä muistoja.  Yritän saada  muistikorttejani pinoon,  arkistolaatikon aakkosjärjestykseen,  niin että voisin  alkaa alkupäästä, miten ensimmäisen kerran näin sinut ja lopettaa siihen,  kun viimeisen kerran halattiin.  Mutta minä päädyn  Pimeään eteiseen, jossa seinillä kaikuvat kysymykset,  Peilisaliin,  jossa kysymysten takaa ilmestyvät  toiset kysymykset.  Ne kääntävät vuorotellen  minulle selkänsä,  jättävät minut yksin,  poistuvat ilman vastausta.  Viiden vuoden kuluttamat  muistijäljet  ovat ohuet  ja piirtyneet monta kertaa päälle  kuin kalkkeeripaperi: Läheisyys ja vieraus, tuttuus ja tuntemattomuus.  Tosi ja epätos...