Missyoualways

Mitkä kukat kukkivat nyt siellä  viheriäisillä niityillä?  Täällä ritarinkannukset avaavat nuppujaan. Laulatko siellä kukkapellossa tuulihiuksissasi?  Näin yhtenä päivänä  taivaalla siipipilven,  tiesin, että sinä  olit sen pilviin piirtänyt.   Täällä ei yhtään perhosta tänään.  En lakkaa odottamasta.  Äiti 21.7.2023

Olen aseman kiinnijuuttunut sivuovi, jota ei enää avata. Asemalaiturin  yksinäinen seisoja, lähteville junille vilkuttaja. Olen lähteviin juniin saattelija ja hyvästelijä mantereen ylittäville lennoille Lähtösillalle jäänyt katsomaan, miten katoavat maisemaan ihmiset ja poistuvat elämästäni ne joita rakastan. Marjaana 16.7.2023

Siinä hän istui seinän vierellä peilin alla, tyttö menneisyydestä ja katsoi totisin silmin toisten iloon. Kysyin kuka hän on, tuo totisin silmin kaukaisuuteen katsova tyttö. Mutta kukaan ei tuntenut, ei tiennyt mistä, hän oli tullut kutsuvieraiden joukkoon. Minä kuljin hänen ohitseen itseäni pidätellen, etten olisi mennyt halaamaan, ottanut käsistä kiinni ja sanonut: jääthän tänne, minä tunnen sinut. Tiedän kuka olet, Sinä tervetullut kuokkavieras. Marjaana 2.7.2023

Surun mieli on muuttunut kivikovaksi, tunteettomaksi sementiksi. Se on harmaata, läpipääsemätöntä massaa, jonka sisälle ajatukset on lukittu. Suru istuu vieressäni tässä, vailla sanoja, sillä sanat ovat muuttuneet käyttökelvottomiksi ja lauseet ovat tyhjiä. Se häiritsee minua mykällä tuijotuksellaan ja loputtomalla ikävällä,  joka piileksii kyyryssä mielen seinien takana. Oveton huone, ikkunaton huone - ei ulospääsyä. Puhu minulle suru, sano sanoja, jotka ovat totta. Muistele häntä, joka vei mukanaan elämän. Puhu minä kuuntelen. Marjaana 8.7 2023