Missyoualways

Ei sitä edes katso kalenteria,  milloin syyskuu alkaa.  "Ovea on pidettävä kiinni nyt!"  Ahdistusta ei päästetä sisään.  Hän sanoi eilen. Seitsemän vuotta päivälleen on kohta kulunut, kun  Suru tuli taloon.  Syyskuun ensimmäinen.  Sen päivän ohi ei kuljeta enää  kevyin askelen.  Seitsemän vuotta sitten meistä  tuli ovenvartijoita.  Mutta syyskuun ensimmäisenä  hautaholvin ovi on taas auki.  Sen jälkeen me aloitetetaan  taas " Elämän rewriting." Kuten seitsemänä vuonna  jo aikaisemmin. Marjaana 27.8.2024

Jäljellä peilipöytä Ja seitsemän vuoden suru. Sitä minä täällä elän. Sitä täällä eletään. Seitsemännen vuoden loppua. "Älä peiliä riko,  tulee Seitsemän vuoden suru!"  varoittavat, eivätkä  tiedä, lyhyt aika se olisikin. Ikään kuin surulla olisi  määräaikaissopimus, joka tyhjiin raukeaisi,  kun vuodet on kärsitty loppuun. Elinkautinen se on,  ilman  armahdusmahdollisuutta.  Marjaana 8.8.2024